Luonnossa

...vaikkakin jonkilaisen asutuksen läheisyydessä

Nyt ei ole kuvaa, mutta kertomus juhannuslauantain iltanuotion ääreltä. Sytyteltiin nuotiota yhdentoista aikaan illalla Lappajärvellä. Rauhallista, hieman hyttysiä - minua ne ei syö mutta isännästä tykkäävät. Pohjoisen kasvatti on saanut täytettyä kiintiönsä hyttysen puremia jo aikaisemmin??? Hyttyset ei ole aiheena tässä jutussa. 

Juu, siis nuotion sytytys puuhissa kun selän takaa alkoi kuulua kuivien oksien katkeilua. Katse hakeutui ensin hirvikorkeudelle, mut mitään ei näkynyt sillä tasolla. Seuraavaksi katse hakeutui alemmaksi ja pikkuisen aikaa raksutti kopassa - tietenkään kamera ei siinä vaiheessa ollut valmiudessa ja olisiko ehtinyt tehdä mitään sen verran hölmistyneitä oltiin kumpainenkin. Saukko!  Jos maalla kulkeminen olikin äänekkäämpää ei mitään ääntä eikä vedenpinta juurikaan rikkoutunut kun kaveri pulahti veteen. Tupa ja notski paikka ovat enemmän joensuulla kuin ihan järven rannassa, joten syvyyttä rannasta sukellukseen on tuollaiselle elävälle.

Ai niin! ei doping haittojen aiheuttamia harhoja, sillä oltiin tultu just vasta mökkeilemään. 

RiiA

Juhannuksen säätä seuraamaan

Tässäpä sääveikkaus, mikä taannoin tehtiin. Muistatteko, mistä voi saada sitten jälkeenpäin oikean lämpötilan?
Hyvää juhannusta kaikille! Pentti

KORTTELITUTKIMUS 11.6.2013 KOKKOLASSA TEHTAANKADULLA

Heidi, Heli M. ja Hele korttelitutkijoina

Korttelitutkimuksen tavoitteena oli tutustua rakennettuun ympäristöön ja havainnoida ympäristöä uusilla tavoilla eri näkökulmista. Valitsimme tarkastelun kohteeksi ympäristön yleisen siisteyden kävelykadulla. Ympäristön siisteys vaikuttaa viihtyvyyteen ja on myös tärkeä osa kaupunkikuvaa.

Taustatietoina meillä oli käsitys siitä, että roskalaatikoita Kokkolan kävelykadulta löytyy. Yleisemmällä tasolla mielestämme Suomen kaupungeissa huolehditaan katujen/keskustan siisteydestä melko hyvin.

Lähestyimme tutkimusongelmaa miettimällä miten kävelykadut pidetään siistinä? Hypoteesina oli, ihmiset laittavat roskat roskakoriin, eikä roskia juurikaan löydy. Ajattelimme myös, että roskalaatikoita on runsaasti. Päätimme havainnoida kadulla kulkevia ihmisiä ja laskea mahdolliset roskat. Havainnot kirjattiin vihkoon ja lisäksi otimme valokuvia.

Tulokset: 

166 kpl tupakantumppeja

75 kpl erilasia muita roskia

 23 roskalaatikkoa (kahdessa tupakantumpeille oma astia)

Havainnoimme klo 17.30-17.50 ainoastaan ihmisten käyttäytymistä. Näimme viiden eri ihmisen käyttävät roskalaatikkoa ja kahden ihmisen heittävän tupakantumpit maahan. 

Korttelitutkimuksen johtopäätökset: 

Kävelykadulla kolmen korttelin matkalla oli runsaasti roskalaatikoita. Niitä oli tasaisin välimatkoin muutamien metrien välein kummallakin puolen katua. Tupakantumppien määrä yllätti ja roskiakin oli maassa verrattain paljon suhteessa roskakorien määrään.

Korttelitutkimus oli erilainen tapa opettaa maantietoa; idea on käyttökelpoinen sekä helppo toteuttaa oppilaiden kanssa. Mukaan voi integroida eri oppiaineita ja tutkittavia kohteita voi rajata tarvittaessa.

Ensimmäiset sorsanpoikaset

Viime viikonloppuna koiran kanssa lenkkeillessä bongasin ensimmäiset Sinisorsan poikaset. 

Piti hakea kotoa kamera ja palata kuvaamaan näiden suloisten palleroiden ensimmäisiä uintiharjoituksia.

Melko iso poikue - yhteensä 13 sorsanpoikasta!

Muutama poikanen oli jäänyt vielä rannallekin isänsä (?) kanssa.

Mistä muuten voi erottaa naaraan ja koiraan toisistaan? Nämä yksilöt näyttävät ainakin melko samanlaisille...

Näihin kuviin ja tunnelmiin...

...Mukavaa matkaa kesälomille itse kullekin! 

Rentoudutaan ja nautitaan lomasta! 

Minä jään odottelemaan omaa poikastani :)

Heidi

Hillen, Johannan, Ollin ja Tarja-Leena kaupunkikäyntiraportti

Pidimme lyhyen palaverin, missä demokratiaa noudattaen valitsimme aihepiirin mihin keskittyisimme. Päädyimme lopulta aika yksimielisesti tutkimaan valitsemamme alueen siisteyttä ja meluisuutta.

Alueeksemme valitsimme Kokkolan ydinkeskustasta kaupungin kirjaston ja halpa-hallin välisen kävelykadun pätkän.

Taustatietoina eli jonkinasteisina ennakko-oletuksina meillä oli se, että ajattelimme kaupunkien ydinkeskustojen viihtyisyyteen panostettavan etenkin kesäaikana.

Varsinaisiksi tutkimusongelmiksi valitsimme kolme eri tehtävää (sivujuonteineen). Halusimme selvittää, että löytyykö rajaamaltamme alueelta roskiksia ja jos löytyy, niin montako? Halusimme samalla selvittää myös sen, että onko roskien kierrätyksestä, tai lajittelusta huolehdittu. Viimeiseksi tehtäväksi valitsimme melutason selvittämistä yksinkertaisella kuuntelukokeella kahdesta eri tutkimuspisteestä.

Arvelimme roskiksia olevan 10 – 30 kappaletta, eikä lajittelumahdollisuuksia. Melutasoa emme etukäteen arvioineet.

Vastauksia tutkimuskysymyksiimme päädyimme hakemaan itse tutkimalla ja havainnoimalla, ja haastattelemalla ohikulkijoita.

Tarvikkeiksi katsoimme riittävän perinteiset muistiinpanovälineet, kynän ja paperivihon.

Haastateltujen näkemys valitsemamme alueen siisteydestä ja meluisuudesta. Arviointia suoritettiin asteikolla 1–5, kun arvo 1 kuvasi siisteintä ja hiljaisinta mahdollista tilannetta ja arvo 5 roskaisinta ja meluisinta tilannetta.

Skootterimies: arvo 1 siisteydestä ja arvo yksi meluisuudesta.

Kaapumies: arvo 5 siisteydestä (haastattelu keskeytyi).

TULOKSET

Roskiksia löytyi valitsemaltamme alueelta 25 kappaletta, joista enemmistö kävelykadun länsipuolella. Kirjaston kuuntelupisteessä oli kuuntelututkimuksemme mukaan hiljaisempaa kuin halpa-hallin kuuntelupisteessä. Kuuntelu suoritettiin neljän tutkimushenkilön voimin. Kolme kuunteli minuutin ajan silmät kiinni ja yksi kirjasi havainnot ylös.

Johtopäätökset: Tutkittava alueemme oli suhteellisen siisti ja melutaso oli kohtuullinen.

Tutkimuksen luotettavuus: Tutkimustulokset perustuvat omiin havaintoihimme ja omiin laskelmiimme. Tutkimuksen luotettavuutta ja laajennettavuutta voisi parantaa esimerkiksi haastattelemalla useampia ihmisiä.

Tutkimustuloksia voisi käyttää vaikka Kokkolan kaupungin matkailun edistämiseen ja tiedon levittämiseen kaupunkilomakohteista.

Pohdintaa ja jatkotutkimuksia: Kun tutkimustulokset alkoivat olla selvillä, pohdimme että ulottuuko siisteys laajemmallekin alueelle, kuin pelkästään ydinkeskustan alueelle? Pohdimme myös sitä, että kuinka paljon kaupunki käyttää resursseja ulkoisesta siisteydestä huolehtimiseen ja onko kauppojen sisällä jätteiden lajittelua, kun ulkosalla sitä emme tavanneet.

Jokainen nauttikoon kesästä tavallaan!

Rentouttavaa kesälomaa kaikille!

Terveisin, Päivi M.

Lintujen kerrostalo

Linkki iltapäivälehden sivulle

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013061817171347_uu.shtml

Sivulta löytyy kuva ja teksti kertoo pöntössä asuvan kirjosiepon ja yläkerran rakennelman on räkättirastas itselleen koonnut - tekstin mukaan siis näin.

RiiA

Donnien kävelykatututkimus

Työryhmä: Anna Kangasluoma, Kati Mattila ja Anu Seppänen

Tutkimuskohde: Siisteys Kokkolan kävelykadulla

Taustatiedot: Aiemmin keväällä kadun roskaisuus pisti silmään. Erityisesti keskustan ulkopuolella pientareet olivat epäsiistit. Roskien lajittelu oli vähäistä.

Tutkimusongelma: Miten hyvin kaupunki on mahdollistanut kävelykadun siisteydestä huolehtimisen?

Hypoteesi: Katu on siistimpi kesällä, koska roska-astioiden määrä on suurempi kuin talvella.

Tutkimusmenetelmät: Keräsimme tietoa haastattelemalla, havainnnoimalla sekä valokuvaamalla.

Tutkimustarvikkeet: Muistiinpanovälineet ja iPhone.

Tutkimuksen kulku: Kävelimme Kokkolan kävelykadun päästä päähän ja havainnoimme kadun siisteyttä ja kirjasimme roska-astioiden lukumäärän, koon ja sijoittelun sekä sen, oliko niiden yhteydessä tuhkakuppi. Valokuvasimme roska-astioita ja kadun siisteystilaa. Laadimme haastattelukysymykset katugalluppia varten. Esitimme kysymykset satunnaisille vastaantulijoille. Kysyimme seuraavat kysymykset:

• Onko kävelykadun siisteydessä eroa eri vuodenaikoina? Kyllä/ei.
• Kävelykadulla on roskaisempaa kesällä/talvella/keväällä? Mistä tämä mielestäsi johtuu?

Tutkimustulokset: Ihmisten näkemykset eivät olleet yhteneviä vaan mielipiteet kävelykadun siisteydestä eri vuodenaikoina jakautuivat tasaisesti.  Niiden mielestä, jotka näkivät vuodenajalla olevan yhteyden kadun siisteyteen, pitivät katua roskaisempana talvella ja keväällä. Kesän roskaisuuden uskottiin johtuvan myyntikojuista, jotka sijaitsevat kävelykadulla. Pääasiallisena roskaisuuden taustamuuttujana voidaan pitää ihmisten välinpitämättömyyttä. Eräs haastateltava toi esiin, että talvella ei tarkene kävellä roska-astialle asti. Osa haastateltavista nosti esiin sen, että Kokkolan kaupunki panostaa kesäisin katuviihtyvyyteen palkkaamalla puistotyöntekijöitä. Taannoisten asuntomessujen aikaan Kokkolan kaupunkikuvaa ehostettiin ja myös siisteyteen panostettiin. Näin saavutettu asiantila on pyritty säilyttämään.

Johtopäätökset: Roska-astioita on riittävästi niin kesällä kuin talvella. Ongelma on ihmisten asenteissa.

Tutkimuksen luotettavuus: Tutkimuksen pieni otanta johtui käytettävissä olleesta ajasta ja resursseista. Pidämme kuitenkin tutkimustamme luotettavana. Pidemmällä tarkkailujaksolla ja suuremmalla haastateltavien määrällä tutkimuksen luotettavuutta voitaisiin lisätä.

Tulosten käyttötavat: Näemme kyseisen tutkimuksen hyödyllisenä ja relevanttina koululaisten asenne- ja ympäristökasvatuksessa.

Jatkotutkimukset: Aiheen tutkimista voisi toteuttaa eri vuodenaikoina. Kysymyksiä voitaisiin laajentaa koskemaan myös roskien lajittelua ja jätehuoltoa.

Ritvan ja Millan kuvia Ohtakarista 12.6.2013

Päivä Ohtakarissa oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Saimme olla tutkimusretkellä ja havainnoida ympäristöä monesta näkökulmasta, oikeastaan sammakkoperspektiivistä lähes lintuperspektiiviin. Tällaista tutkiva oppiminen voi parhaimmillaan olla. Kuljimme luontopolkua pitkin ja sieltä poiketen aina, kun huomasimme jotakin mielenkiintoista. Ohitimme mökkejä ja saunoja, näimme, haistoimme, tunsimme ja kuuntelimme merta, joka mylvi ympärillämme välillä melko laineikkaana. 

Suvantopaikkojakin löysimme mm. helpottaaksemme maisema-akvarellin maalaamista. Tällaisen rantakivikon totesimmekin yhdeksi Ohtakarin mielipaikaksi.

Heti alkumetreillä huomasimme luonnon monimuotoisuuden väreissä, muodoissa sekä uudessa ja vanhassa kasvussa. Löysimme kirkkaita pinkin sävyjä ailakin kukissa, lilaa syreenin ja horsman kukinnoissa, punaisen sävyjä kivistä ja kasvustosta, keltaista ja luonnonvalkoista vaikkapa metsämansikan kukassa, lähes puhdasta valkoista metsätähdissä ja oravanmarjan kukinnoissa sekä voikukan hahtuvissa. Heleää alkukesän vihreää oli lähes joka puolella ruohon juurelta ja sammalten uumenista aina puiden lehtiin.

Meren rantamilla oli monenlaisia kiviä ja myös hienoa hiekkaa. Eläimiä näimme melko suppean valikoiman: yhden tutkimusmatkailijamme koiran lisäksi ainoastaan mehiläisen, jota emme onnistuneet tallentamaan kamerallamme.

Saarella oli muutamia muistomerkkejä, kivipaaseja ja ainakin yksi puinen risti, joka oli ison kivikasan keskellä. Arkkitehtuurisia löydöksiäkin teimme: Keltainen autiotupa ei voinut jäädä huomaamatta yksinäisyydessään. Se oli myös selvästi saaren muita rakennuksia korkeampi kohde, kaksikerroksinen.

Ainakin yhdessä mökissä oli elämää, lasten ja aikuisten kenkiä oli rapuilla ja ihmisiä näkyi ikkunasta.

Maastosta valitsimme tutkailtavaksi neliön saaren pohjoispuolelta. Mielenkiintomme herätti pieni alue, joka oli rajattu kivin. Pääasiassa siinä oli normaalia metsän kasvustoa, pieniä pihlajan taimia, metsätähtiä ja heinää. Kiven päälle oli muodostunut sammalta. Viime kesän ja menneiden vuosien kasvustosta merkkeinä olivat kuivuneet risut, lahonneet puun kappaleet ja ruskeat, rapisevat lehdet. Tarkemmin katsottuamme ja tutkittuamme huomasimme, että ihminen oli jättänyt paikalle jälkensä: luonnon omien antimien seasta pilkotti mustunutta ja ruostunutta peltiä, joka osoittautui tyhjäksi sinappituubiksi. Pienen kaivamisen jälkeen kasvuston alta löytyi myös ruskeaa rikkoutunutta lasia ja hiiltynyttä puuta. Totesimme, että tämähän taisi olla vanha nuotiopaikka

lähellä luontopolkua.

Uusi kasvusto oli nähtävissä kanervan, männyn, kuusen ja katajan kerkissä. Kokeilimme pehmeää, vaaleanvihreää, uutta alkaneen kasvukauden tulosta.

Meidän motiivikuvissa on kaikissa punaista. Punainen esiintyy eri muodoissa, eri "punaisina" ja eri yhteyksissä.

Kiertelimme Ohtakarin ympäri ensin vain tutustuaksemme sen luontoon. Toisella kierroksella teimme pyydetyt toimet.