Tässä blogissa luokanopettajaopiskelijat jakavat yhteisiä ympäristöön ja luontoon liittyviä havaintoja , kokemuksia ja huomioita sekä saavat samalla kokemusta yhteisöllisestä tiedon jakamisesta.
Luppo on puissa partamaisena kasvava jäkälä eli naava. Luppoa esiintyy hyvin yleisenä Lapissa kasvavissa puissa, joten se on talvella tärkeä ravinnon lähde poroille.
Substantiivi luppo on merkinnyt Pohjois-Suomen murteissa joutenoloa. Esim. porot seisoskelivat kujalla luppoa nopostellen.
Luppoajalla on tarkoitettu jouto-, työtöntä aikaa, joutilaisuutta. Esim. Täällä majaili luppoaikaa viettävää kaukopartioväkeä.
Luppoilla –verbi puolestaan on tarkoittanut kuljeksia, maleksia joutilaana, työtä hakien t. odotellen.
Luppoajasta etymologiasta vielä: muistaakseni se on alunperin savotan ja uiton välinen jätkien lomajakso.
Samoihin aikoihinhan sattuu esim. hankikannot, jolloin porot pystyvät paremmin syömään puiden jäkälää, vai onko ne syöneet luppoa kaadettujen puiden oksistosta? Vai onko sitä luppoa kerätty vs. hilla-aika?
Mitä se naava itse asiassa on? Onko luppo sama asia? Oletteko kuulleet käsitettä luppoaika? Mihin se liittyy?
VastaaPoistaNäin se taitaapi mennä :)
VastaaPoistaLuppo on puissa partamaisena kasvava jäkälä eli naava. Luppoa esiintyy hyvin yleisenä Lapissa kasvavissa puissa, joten se on talvella tärkeä ravinnon lähde poroille.
Substantiivi luppo on merkinnyt Pohjois-Suomen murteissa joutenoloa. Esim. porot seisoskelivat kujalla luppoa nopostellen.
Luppoajalla on tarkoitettu jouto-, työtöntä aikaa, joutilaisuutta. Esim. Täällä majaili luppoaikaa viettävää kaukopartioväkeä.
Luppoilla –verbi puolestaan on tarkoittanut kuljeksia, maleksia joutilaana, työtä hakien t. odotellen.
Luppoajasta etymologiasta vielä: muistaakseni se on alunperin savotan ja uiton välinen jätkien lomajakso.
VastaaPoistaSamoihin aikoihinhan sattuu esim. hankikannot, jolloin porot pystyvät paremmin syömään puiden jäkälää, vai onko ne syöneet luppoa kaadettujen puiden oksistosta? Vai onko sitä luppoa kerätty vs. hilla-aika?